Ohjelmistoarkkitehtuuri

Arkkitehtuurin hyvyyden arviointi

Arkkitehtuurin hyvyyden arviointi

Arkkitehtuuri ei ole koskaan pelkästään tekninen päätös. Menetelmällinen arkkitehtuurin hyvyyden arviointi helpottaa tunnistamaan oikeat kriteerit, tekemään eri näkökulmat huomioon ottavat päätökset ja sitouttamaan osapuolet muutokseen.

Jotta arkkitehtuuria voidaan arvioida on aivan ensimmäiseksi määritettävä mittarit, joilla erilaisten vaihtoehtojen edut ja puutteet voidaan yhteismitallistaa. Näkökulmia on usein aivan yhtä monia kuin on asiaan liittyviä osapuoliakin, joten jo sopivien mittareiden valitseminen edellyttää puolueetonta näkemystä. Totuushan on, että tulos on korkeintaan yhtä hyvä, kuin sen mittaamiseen käytetty mittari.

Seuraavassa esimerkinomaiseksi muutamia tyypillisiä näkökulmia, joita on syytä miettiä arkkitehtuurin hyvyyttä mitattaessa.

Ratkaisun saatavuus tuotantokäyttöön

Ratkaisun saatavuus tuotantokäyttöön

Varsin usein yksi tärkeä päätöksiä ohjaava tekijä on, kuinka nopeasti valittava ratkaisu on saatettavissa tuotantoon sillä tavalla, että se alkaa maksamaan takaisin siihen sijoitettua investointia. Tämä liittyy usein läheisesti myös toteutusprojektin suunnitteluun sillä lähestymistavalla voidaan vaikuttaa merkittävästi, missä vaiheessa ensimmäiset hyödyt on saatavissa.

Laajennettavuus

Laajennettavuus

Tehtävä päätös on yleensä vain yksi askel sarjassa tulevia muutoksia. Arkkitehtuurin näkökulmasta on siis ymmärrettävä tulevaisuuden keskeiset suuntaviivat ja ymmärrettävä, kuinka nyt tehtävä ratkaisuvalinta tulee toimimaan tulevassa toimintakentässä ja kuinka hyvän laajennettavuuden se mm. mahdollistaa jatkon kannalta. Tietysti liiallinen ennakoiminen on yhtälailla haitallista ja tässäkin suhteessa on syytä noudattaa lean-ajattelun periaatteita hukan hallinnasta.

Osaamisen saatavuus

Osaamisen saatavuus

Teknologiassa uudet ratkaisut lupaavat usein nopeita voittoja ja tehokasta etenemistä ja niin varmasti usein onkin, mutta samaan aikaan on muistettava huolehtia tarvittavan osaamisen saatavuudesta myös jatkossa. Useimmiten yritysten kannattaa mieluummin pitäytyä hieman vakiintuneemmissa tekniikoissa, joissa osaamista on laajasti tarjolla.

Kustannukset

Kustannukset

Järjestelmän kokonaiskustannukset rakentuvat monista virroista ja siinä, missä toisessa ratkaisussa suurin osa kuluista koostuu perustamiskustannuksista, saattaa toisessa lisenssikustannus olla se, mikä määrittelee kuinka järkevä kyseinen kokonaisuus on omassa toimintaympäristössä.
Edellä kuvatut neljä kriteeriä ovat ehkä osin itsestään selviä, mutta on yllättävää kuinka isotkaan toimijat eivät usein hoksaa tarkastella asioita näistäkään perusnäkökulmista vaan päätökset tehdään esimerkiksi puhtaasti teknisten kyvykkyyksien perusteella. Nämä neljä ovat kuitenkin vain pieni otos siitä kriteeristökentästä, joiden merkitystä omaan tapaukseen on syytä pohtia varsinkin isompien linjausten äärellä.

Hyvällä vaihtoehtojen analyysillä päätökset voidaan perustaa faktoihin ja tietoisiin kompromisseihin. Riippumattoman asiantuntijan avulla, menetelmällistä tapaa käyttäen, arkkitehtuurin hyvyys voidaan mitallistaa ja eri vaihtoehdot saadaan vertailukelpoiseen lähtöasetelmaan.